Palaa selaukseen

Tutkimus 2: Julkaisutoimintaan pohjautuva arviointi

Kategoria: Julkaiseminen, Kirjoittaminen, Tutkimuksen tekeminen

Perustietoa ja työkaluja arviointiin

Julkaisun arviointitaitoja tarvitsee sekä lukija että kirjoittaja. Arviointi voi kohdistua julkaisujen lisäksi esimerkiksi kustantajiin, tutkijoihin ja tutkimusryhmiin, konferensseihin, tieteenaloihin, tutkimuslaitoksiin ja yliopistoihin, julkaisujen näkyvyyteen tai tutkimusdataan.

Tällä sivulla kuvataan keskeisimmät arvioinnin ja julkaisumetriikan työkalut ja mittarit.

Yliopistojen kirjastot ovat laatineet kattavia oppaita julkaisujen arvioinnista. Tutustu esimerkiksi Oulun yliopiston oppaaseen Tieteellisiin julkaisuihin pohjautuva arviointi

Julkaisumetriikasta löytyy lisää tietoa esimerkiksi Kansallisesta julkaisumetriikkaoppaasta, jossa esitellään keskeisimmät julkaisumetriikkaan käsitteet, indikaattorit, tiedonlähteet ja työkalut sekä miten julkaisujen avulla voidaan analysoida erilaisia kohteita. Oppaassa käsitellään keskeisesti myös vastuullista julkaisumetriikan käyttöä.
Siirry Kansalliseen julkaisumetriikkaoppaaseen.

Mittareita ja työkaluja arviointiin

Lehtien ja kustantajien luotettavuus on aina arvioitava ennen kuin lähettää käsikirjoituksensa julkaistavaksi. Erityisesti Open Access -lehdet on arvioitava tarkasti.
Kustantajien, lehtien ja artikkeleiden arvioinnissa käytetään useita mittareita. Tunnetuimpia niistä ovat kotimainen JUFO-luokitus ja lehtien vaikuttavuusindikaattori Impact Factor. Alta löydät muutamia muita tunnettuja indikaattoreita sekä lisätietoa JUFO-luokituksesta ja Impact Factorista.

  • JANE: Journal/Author Name Estimator auttaa tutkijaa löytämään artikkelilleen sopivan julkaisun tai löytämään omaa aihetta käsitteleviä artikkeleita. JANE vertailee artikkelin otsikkoa tai tiivistelmää PubMedin dokumentteihin ja suosittelee aiheeseen sopivia lehtiä, kirjoittajia tai artikkeleita.
  • Scimago Journal Rank (SJR) on arviointi-indikaattori, joka kertoo kunkin lehden vaikutusvallasta tieteenalallaan. SJR ottaa huomioon, että viittausten määrät vaihtelevat eri tieteenaloilla. Tieteenalalla, jossa viitataan aktiivisesti, yksittäisen viittauksen arvo on pienempi kuin alalla, jossa viitataan vähemmän. SJR-arvo perustuu näiden viittausten saamaan arvoon. SJR-indikaattoria ylläpitää Elsevierin maksullinen Scopus-tietokanta.
  • SNIP kertoo julkaisun normalisoidun vaikuttavuuskertoimen ja ottaa huomioon lehden viittauspotentiaalin aihealueellaan eli kontekstissaan ja mahdollistaa vertailun eri tieteenalojen välillä. SNIP-indikaattoria ylläpitää Elsevierin maksullinen Scopus-tietokanta.
  • Tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys Tampereen yliopiston opas
JUFO-luokitus

JUFO eli julkaisfoorumi on suomalaisen tieteellisen julkaisutoiminnan laatua arvioiva järjestelmä. Se toimii Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteydessä. Luokituksessa jaotellaan kaikkien tieteenalojen keskeiset julkaisut kolmeen luokkaan. Katso lisää tietoa Julkaisufoorumista.

Impact Factor
  • kertoo, kuinka monta kertaa kuhunkin lehden artikkeliin on keskimäärin viitattu
  • viittaustiedot kahdelta vuodelta
  • ei ota huomioon eri tieteenalojen erilaisia viittauskäytäntöjä
  • viittauksilla ei painotusta, kaikki viittaukset samanarvoisia

Tiedot löytyvät Web of Science -tietokannan Journal Citation Reports -osasta. Lehdet yleensä ilmoittavat IF-luvut omilla verkko sivustoillaan, mutta etenkin Open Access -lehtien Impact Factorit pitää aina tarkistaa Journal Citation Reports -tietokannasta.

Artikkelin laadullinen arviointi

Yleistietoa artikkelin arvioinnista ja vertaisarvioinnista löydät tästä Oulun yliopiston kirjaston oppaasta

Altmetriikka mittaa julkaisun näkyvyyttä

Altmetriikka mittaa yksittäisen julkaisun, esimerkiksi artikkelin näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa ja verkkopalveluissa laskelmalla siihen liittyvät uutiset, blogikirjoitukset, Twitter-viittaukset ja latausmäärät. Näin saadaan nopeasti reaaliaikainen ja laaja kuva julkaisun yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja näkyvyydestä.

Käytetyimmät mittarit tutkijoiden ja tutkimusryhmien julkaisutoiminnan arvioinnissa ovat:

  • julkaisuaktiivisuus eli julkaisujen määrä
  • julkaisujen tuoreus
  • julkaisuun kohdistuvien viittausten määrä

Tieteellisiä viittaustietoja saa Web of Science – ja Scopus tietokannoista.

H-ideksi eli Hirsch-indeksi

  • Perustuu tutkijan julkaisujen ja niihin tehtyjen viittauksien määrään.
  • Web of Sciencella ja Scopuksella molemmilla on oma H-indeksinsä. Tietokannat ovat saatavilla yliopistokirjastoissa.
  • Myös Google Scholar tarjoaa oman H-indeksin, mutta se laskee mukaan myös ei-tieteellisiä julkaisuja, kuten graduja. Lisäksi rinnakkaistallentamisen vuoksi osa artikkeleista voi olla useampaan kertaan tuloksessa.
  • Tietokanta listaa tutkijan julkaisut viittausmäärien mukaiseen järjestykseen, ensimmäiseksi suurimman viittausmäärän saanut julkaisu. H-indeksi on sen julkaisun järjestysnumero, jonka kohdalla viittausten määrä on sama tai mahdollisimman lähellä järjestysnumeroa.
  • H-indeksi
    • on suuri, jos tutkijalla on paljon viittauksia saaneita julkaisuja
    • ei laske ja suosii pitkän uran tehneitä tutkijoita
    • vertailukelpoinen vain saman alan tutkijoilla

Scival-tietokanta

  • pohjautuu Scopus-tietokannan sisältöön
  • sisältää 220 maan ja 4600 tutkimusyksikön tiedot
  • tarkoitettu tutkimuksen luonnehtimiseen, vertailuun ja analysointiin tutkijan, tutkimusryhmän, tutkimusyksikön tai maan tasolla.
  • Lisää tietoa Oulun yliopiston kirjaston oppaasta.